Matti: “Huhut kuolemastani ovat vahvasti liioiteltuja.”
- 4.2.2019
- 1 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 17.10.
Suomen kaikkien aikojen paras mäkihyppääjä, ja yksi maailmankin parhaista koskaan, eli elämää jonka johdosta muistokirjoitukset iltapäivälehdissä oli laadittu jo vuosia sitten valmiiksi.
Käsi pystyyn, jos uutinen siitä, että mäkihyppylegenda Matti Nykänen (1963 – 2019) on kuollut yllätti.
Mattia voisi tietyllä tapaa kuvailla suomen elvikseksi: kaikki näkivät mihin suuntaan (Matin) juna oli tasaista tahtia menossa, mutta ennen päätepysäkkiä tulikin yllättävä, ja äkillinen pysähdys.
Äkkipysähdys, josta ensimmäisenä kertoi Seiska, ja joka myös pysäytti Suomen kansan.
Äkkipysähdys, jonka syytä ei hienotunteisesti kerrota. Sen aika on myöhemmin — silloin, kun on aika myydä lisää lehtiä.
Ei siis ihme, että uutinen iski kansaan kovaa, sillä jokaisessa meissä asuu matti. Jos ei kukkarossa, niin sydämessä. Tai ainakin tunnemme yhden matin. Joko lähikuppilasta, omasta suvusta, tai työpaikalta.
Sen jälkeen, kun Elvis Presley kuoli vuonna 1977, alkoivat salaliittoteriat elää omaa elämäänsä.
Ensimmäinen 'varma' elvis sighting tehtiin vuonna 1980, jolloin Jon Burrows niminen mies, joka muistutti erittäin paljon Elvistä, lensi Mephisin lentokentältä.
Tuo nimi oli myös ollut aikaisemmin Elviksen pseudonyymi, jolla hänet yleensä kirjattiin hotelleihin.
Sen jälkeen 'varmoja' havaintoja siitä, että Elvis elää on tehty tuhansia.
Samalla tavalla saattaa käydä Matille.
Matteja on Suomi täynnä, ja minne tahansa meneekin, on fifty sixty -mahdollisuus, että saattaa bongata matin.
Siksi Matti ei kuole koskaan.
Itse asiassa, hän saattaa hyvinkin lainata Mark Twain'ia, ja lausua pilven reunalta:
"Huhut kuolemastani ovat vahvasti liioiteltuja."
Mutta silti totisinta totta.
Tällä kertaa ei lähtenyt lapasesta, vaan lähti jalat alta.
Tozimies
[KUNNIOITTAVA HILJAISUUS]
