Kiellettyjen kuvakulmien pyhä sota: kun pikajuoksun takapuoli on vaarallisempi uhka Euroopalle kuin burkha!
- 4 päivää sitten
- 3 min käytetty lukemiseen
Urheilumaailmassa on jälleen kerran syttynyt suuri eettinen kriisi. Ei, ei dopingista, ei jalkapallokeisarin korruption synkistä syövereistä eikä edes siitä, että joku juoksi maratonin liian nopeasti.
Ei. Nyt kyseessä on jotain paljon vakavampaa: naisten takapuoli pikajuoksussa ja haaroväli pituushypyssä.
Vuosikymmeniä – siis kymmeniä vuosia – televisiokamerat ovat kuvanneet pituushyppääjiä sillä klassisella, tieteellisesti perustellulla kulmalla, joka sattuu näyttämään hyppääjän pehmeimmät osat kauniissa, hidastetussa kaarevuudessa.
Se oli ihan normaalia. Kukaan ei kuollut. Kukaan ei menettänyt rahojaan. Lapset eivät yhtäkkiä rynnänneet OnlyFansiin seuraaman kanadalaista seiväshyppääjää Alysha Newmania Pariisin 2024 Olympiakisojen aikana.
Mutta nyt?
Nyt se on kielletty. Moraalinen katastrofi. Seksismiä. Objektivointia. Ehkä jotenkin vihervasemmisto saa siihen mukaan ripauksen ilmastonmuutostakin?
Ja samalla kun nämä kuvakulmat katoavat historian hämärään kuin häpeällinen perheenjäsen, mediassa ja somessa arvostellaan muslimiurheilijoiden burkha-tyylisiä urheiluasuja.
”Liian peittävä!”... ”Ei näy tarpeeksi lihaksia!”... ”Urheilu on vapauden juhlaa, ei peittelyä!”
Eli toisin sanoen: naisten keho on joko liian näkyvä tai liian peitetty. Kultainen keskitie on ilmeisesti jokin mystinen asuste, joka peittää juuri sen verran, että kukaan ei innostu mutta silti näyttää 'voimaantuneelta'.
Ei kuitenkaan niin voimaantuneelta, että avaisi itselleen OF-tilin tai ostaisi panobussin.
Onko koko tämä sääntö rumien naisten lobbaama?
Tässä vaiheessa on pakko kysyä ääneen se kysymys, jota kukaan Veikkauksen mainosrahojen menetystä pelkäävä valtavirran uutismedia ei uskalla esittää: onko koko tämä sääntö rumien naisten lobbaama?
Ajatelkaa nyt. Joukko rumia, oikean laidan vastakohtaan sijoittuneita, nurmikon väriä tunnustavia lepakoita ja muita 'woke-asiantuntijoita', istuu kokoushuoneessa, katsovat vanhoja Ringa Ropon pituushyppyklippejä ja miettivät: ”Hmm, tämä näyttää liian hyvältä. Meidän on suojeltava katsojia tältä… tältä… esteettiseltä mielihyvältä.”
Ja joku rumanpuoleinen, ikuinen lupaus (ja sellaiseksi jäänytkin), uransa jo lopettanut huoneen perältä mutisee: ”Minä en koskaan saanut yhtä hyviä kuvakulmia omalla urallani. Kielletään se kaikilta.”
Samaan aikaan toiset eurooppalaiset, menestyneetkin, urheilijat ovat rakentaneet uransa avoimesti siihen, että he ovat sekä hyviä että… no, katsottavia. Khaddi Sagnia ei ole koskaan peitellyt sitä, että hän tietää miltä näyttää...
... eikä ne housut varmaan häneltäkään vahingossa sinne peppuväliin valuneet?
Ja ihan itse on Emma Tainio sometililleen videon itsestään pyllistelemässä kameralle ladannut
Tai Emma Tainio on suomalainen esimerkki siitä, että joskus urheilijan brändi sisältää myös sen, että kamera tykkää. He eivät ole uhreja. He ovat ammattilaisia, jotka ymmärtävät, että urheilu on myös spektaakkeli.
Ja ihan itse on Emma sometililleen tämänkin (yllä) videon itsestään pyllistelemässä kameralle ladannut.
Mutta nyt järjestelmä sanoo: ”Ei saa näyttää liian hyvältä, se on väärin.” Samalla kun toisaalla vaaditaan, että peittävä asu on sorron merkki.
Tekopyhyys on niin paksua, että se saa melkein näyttämään ihan kuin Gianni Infantinolla olisi moraalikompassi hallussa ja kalibroitu. Ei nyt ihan niin Gianni-paksua, mutta melkein!
Joka tapauksessa kuvakulmatekopyhyys on niin paksua, että siihen lyöty lusikkakin seisoisi. Ja seisokkihan tässä varmaan on se ongelma?
Jos oikeasti välitettäisiin urheilijoiden kunnioittamisesta, kiellettäisiin huonot kommentoijat, oman elämänsä bobballardit laukomassa: Tiedättehän millaisia naiset ovat… hengailevat ja meikkaavat” . Ja se ikuinen tapa kuvata miesten heittolajeja kuin ne olisivat antiikkisten jumalien mittelöistä — tai ainakin kikkelinmittauskisoista.
Mutta ei.
Helpoin tapa näyttää edistykselliseltä ja moraaliposeerata on kieltää se yksi kuvakulma, joka on ollut olemassa pidempään kuin moni nykyinen urheilutoimittaja on elänyt.
Joten seuraavaksi varmaan kielletään myös uimahyppyjen sivukuvat, koska ne näyttävät liikaa. Ja sitten telinevoimistelun alastulot. Ja lopulta koko naisten urheilu, koska se on liian riskialtista katsojan moraaliselle puhtaudelle.
Siihen asti: eläköön tekopyhyys, eläköön moraaliposeeraus, ja eläköön se suuri, pyhä sota naisten takapuolta vastaan!!
Amen.
Tai ehkä ne naisurheiljat, joille vuosikymmenien aikana huippuunsa hiotut kuvakulmat: a) tulevat yllätyksenä b) ovat liikaa; voisivat pukea päälleen sen burkhan ja pitkät housut.
Nyt amen, tai mikä helvetti se sitten arabiaksi onkaan!
Aina Simonen
