Suomalainen mies on nykyään se tossun alla oleva, pullantuoksuinen isäntä, jota petetään tyttöjen kesälomareissaillessa Turkissa. Olo taivasalla on kuitenkin parempaa kuin tossun alla.
Pohjoismaiden johtavana miesten elämantapalehtenä EGORAZZIn yhtenä tehtävä on sivistää kaikkia lukijoitaan.
Tässä kolmiosaisessa juttusarjassa perehdymme feminismiin, erääseen monista aatteista, joiden syvin olemus voidaan selittää uhripyramidin avulla.
Feminismin mukaan kaikki paha maailmassa koskaan on valkoisten heteromiesten syytä, eli he ovat riistäjiä.
Kaikkien muiden ryhmien edustajat puolestaan ovat feminismin mukaan uhreja, eli isokokoisia lapsia, jotka eivät kykene itse kantamaan vastuuta omasta elämästään tai tekemisistään kuin rajatusti.
Tarkastellaan uhripyramidi-ajatteluun liittyvää logiikkaa tarkemmin:
- Pyramidin pohjimmaisena ovat valkoiset heteromiehet (=patriarkaatti), joiden elämä on jatkuvaa etuoikeutta, siemensyöksyä ja muiden sortamista. Niinpä heillä ei ole koskaan oikeutta kritisoida ketään pyramidissa ylempänä olevia, kuten esimerkiksi naisia. Sen sijaan heidän pitää tuntea jatkuvaa epämääräistä syyllisyyttä ja häpeää ihonvärinsä, sukupuolensa, seksuaalisen suuntautumisensa ja etuoikeutetun asemansa johdosta.
- Pyramidissa ylempänä olevat eivät koskaan voi sanoa tai tehdä mitään väärää alempana olevia kohtaan. Näin ollen esimerkiksi feministinaiset voivat syyttää valkoisia heteromiehiä mistä tahansa ilman, että miehillä on oikeutta puolustautua, sillä miehet eivät voi tietää, 'miltä sorretusta naisesta tuntuu'.
- Mitä ylempänä pyramidissa olet, sitä suurempi oikeus sinulla on kaivaa esiin uhrikortti ja todeta, että alempana olevat ovat sinulle jostain jotain velkaa. Syyksi kelpaa mikä tahansa. Esimerkiksi yli sata vuotta sitten tapahtuneesta vääryydestä saadaan itkupotkuraivarilogiikalla luotua nykypäivän yleispätevä totuus.
Palataan taas takaisin arkitodellisuuteen.
Sillä ei ole feministeille mitään merkitystä, että koko länsimaisen yhteiskunnan perusinfrastruktuuri ja hyvinvointi, jossa kaikki 'vain toimii', on pääasiallisesti valkoisten heteromiesten ansiota.
Tyly tosiasia on, että jos feministien niin kovin halveksimat miehet jättäisivät menemättä aamulla töihin, niin yhteiskunta seisahtuisi välittömästi.
Yliopistotutkinto sukupuolentutkimuksesta ei auta hevonpaskan vertaa, kun esimerkiksi viemärit ovat tukossa, tulipalo riehuu tai sähköt ovat poikki talvipakkasilla.
Feministien mielestä miehissä on kuitenkin oletusarvoisesti jotain hyvin myrkyllistä ja viallista, naiset taas ovat 'puhtaita'.
Ettei kohdeyleisöllämme jäisi paskan maku suuhun, niin alla kuva ajalta, jolloin Elvis oli kuningas, mies oli vielä mies ja nainen tiesi paikkansa.
Ei tästä muuten mitään tule.
Jan I. Somela
