Valkoisen, punaista lihaa syövän heteromiehen elintila Suomessa alkaa käydä vähiin. Normimiehellä alkaa arki olemaan kuin dominan käsittelyssä, sekä kotona, että työpaikalla.
Telaketjufeministien väittelytaito perustuu logiikan ja tosiasioiden sijasta heidän kokemansa tunteen voimakkuuteen.
Näin ollen he ovat mielestään aina oikeassa. Feministit kokevat voittaneensa väittelyn, kun he huutavat kovempaa ja tunnepohjaisemmin kuin vastapuoli.
Pätevien argumenttien puute korvataan aatteen palolla. Peruslähtökohta on "Ole kaikesta täsmälleen samaa mieltä kanssani tai olet tyhmä!".
Vaikka feministien miehistä esittämät väitteet olisivat miten tunnepohjaisia ja absurdeja tahansa, niin valkoisella heteromiehellä ei ole oikeutta olla eri mieltä.
Feministien kieroutuneen logiikan mukaan se olisi vain yksi lisätodiste miehiä vastaan.
On hyödytöntä esittää kysymyksiä kuten ”Nimeä yksikin etuoikeus, joka miehillä Suomessa on, mutta naisilta puuttuu?”.
Tieteellistä tutkimusta tehtäessä käytössä ovat tietyt parhaiksi havaitut käytännöt. Laadukas tiede perustuu mm. loogiseen päättelyketjuun, avoimesti saatavilla olevaan tutkimusdataan, kokeiden toistettavuuteen ja puolueettomiin vertaisarvioihin.
Kaikki mahdollinen tehtyyn tutkimukseen liittyvä pitää pystyä kyseenalaistamaan, kun tavoitteena on selvittää totuus. Tämän terveen lähestymistavan tilalle feministit ovat keksineet oman humpuukitieteensä, sukupuolentutkimuksen.
- Ensinnäkin, jotta tieteenala vaikuttaisi uskottavalta, pitää sillä olla oma kieli. No sehän feministeiltä löytyy. He käyttävät ylpeänä voimakkaan tunnepohjaisia termejään kuten patriarkaatti, mikroaggressio, misogynisti, raiskauskulttuuri, manspreading, mansplaining, rape apologist jne.
- Toiseksi, sukupuolentutkimusta tehtäessä lopputulos on aina etukäteen tiedossa. Se kuuluu: "Meistä feministeistä tuntuu, että kaikki miehet sortavat naisia ja miesten on muututtava, että voisimme olla onnellisia.". Tähän lopputulokseen pääsemiseksi käytetään hyvin luovia keinoja. Jos ei muu auta, niin feministit puhuvat tunteista tai suoltavat epämääräistä tajunnanvirtaa, sillä tunteethan ovat aina totta.
Muu maailma näkee nämä mutu-tutkimukset parhaimmillaankin epätieteellisenä puuhasteluna.
Mikäli ei-feministi mies erehtyy kritisoimaan feministien tekemissä tutkimuksissa ilmeneviä puutteita, hänet leimataan - yllätys yllätys - seksistiseksi naisvihaajaksi. Meininki on siis raikasta ja vapautunutta kuin Pohjois-Koreassa.
Mikäli feministit tekisivät sukupuolentutkimusta omilla rahoillaan, se olisikin ihan ok. Valitettavasti sitä kustannetaan verovaroilla. EGORAZZI ennustaa, että lopputuloksena on jatkossakin nollatutkimusta ja nolla luotua vientivetoista yksityisen sektorin työpaikkaa. Niin ja joukko aivopestyjä naisia, jotka näkevät itsensä uhreina.
Tarinalla on opetus. Mikäli valkoisena heteromiehenä erehdyt pyytelemään feministeiltä anteeksi, saat tehdä sitä lopun ikääsi.
Mikään ei silti muutu, he pitävät sinua sortajana joka tapauksessa.
Tapaus: Johnny Depp tosin antaa hieman toivoa muutokseen -- mutta sekin voi olla vain väliaikaista!
JUTTU ON OSA KOLMIOSAISTA ESSEETÄ FEMINISMISTÄ.
Jan I. Somela